Voi että! Tiistaina tein ojentaja/olkapää/vatsa reenin. Rääkkäsin alleja oikeen olantakaa lyhyillä palautuksilla. Vähän himotti tehdä muutakin reeniä, mutta pysyin ohjelmassa. Kotiin ku pääsin ei jälleen pysynyt kynät kädessä saatikka että olisin vähän nojaillu eteisessä kenkiä pois ottaessani. Keskiviikkona oli pakko pitää vapaapäivä salilta. 4päivää putkeen ihan tarpeeksi raskas suoritus tolla ohjelmalla, vaikka aluksi luulin että nojoo.. aika lässy ohjelma. Mitä vielä. Kontaten salilta pois melkein joka kerta.
Keskiviikon pyhitin sitten leipomiseen. Se olikin jotenkin energinen päivä. Tein oikein pullaa, pizzaa, mokkapaloja, omenapiirakkaa... muutama leivonnainen uppos meikällekin.Ihan extempore käväisin leikkauttamassa pitkän tukkaniki lyhyeksi enne leivontaa. Sehän se piristikin.
Tiistai salin ja keskiviikon Sara la Fountainina ( kokki, suomalainen) oleminen kostautu sitten tänään. Ihan zombina koko päivä. Nojailin pitkin päivää keittiönpöytään ja vuoroin toiseen pöytään. Tuskailin ojentajien ja pakaroiden mukavan ahdistavaa kipua. Mieli teki lähteä ulos tai tehdä jotain.. jotain liikkumista. Sentään sain aikaseksi yhden vain vuoden myöhässä olleen koulutehtävän. En päässyt edes ulos vaikka aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja liikkumattomuuden tila ahdisti. Käväsin kuitenkin koululla pikaisesti että edes hetken saan raitista ilmaa. Illalla sitten olo kävi niin tuskaiseksi että lopulta lähdin salille. En voinu pitää toista vapaata päivää. Mutta sen tein etten nostellu rautaa. Juoksin ensin matolla 20min ja sitten vielä mikä se kone on nyt.. jossa vähän niin ku luistellaan. Sillä vetäisin 10minuutin teholuistelut. Lopuksi venyttelin ja vähän vatsalihaksia. Voi hitsi mikä euforinen olo tuli sen jälkeen!
Tähän voi jäädä näköjään koukkuun. Mielummin tällainen pieni huumaava tila kuin muut aineelliset koukut. Ehkä teen jotain pientä liikuntaa huomennakin etten ihan zombiksi muutu. Nyt hyvät yöt. Kello on kohta 22. vaikka tää blogin kello sanookin muuta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti