sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Se aika vuodesta.

Jaaha, Se on taas aika vuodesta jolloi joka kuntosali on tupatentäys koko tammikuun  ja laitteile saa jonottaa. Onneksi se tasaantuu helmikuussa, kun ne, joilla  motivaatio lopahtaa, jäävät pois. Tammikuussa lähes  kaikki päättää tehdä jonkun lupauksen ja se lupaus on " laihdutan "  " aloitan kuntoilun", "  en syö roskaruokaa",, jne.eiks se oo aika yleinen lupaus.
En ite tehny mitää lupausta,  mutta aloittelen silti jälleen kuntoilun.  Se on parhain lääkkeeni selkärankareumaani.

Olen viettäny rennompaa elämää, koska oma motivaationi hävisi kuntoiluun.. Sali ei yhtään kiinnostanut syksyllä. Olen pitänyt oikeastaan, miten sen sanois, henkisen hyvinvoinnin treeniä. Ja se on ollu tarpeen. Kun on tämä selkärankareumakin, se on ilmaissut olemassaoloaan puolenvuoden aikana ihan kiitetävästi. Fyssiaria sun muuta ollut ilmassa. Pilatesta selälle. Niin mahtavaa kun venyttelee. Se mikä tässä selässä ollu, niin väsyminen . Ei samperi jaksa edes kotona leipoa, ku selkää väsyttää ja pakko istua. Mut, nyt taas parempi.
Nyt 4.1 lopetan mässäilyn ja itsesäälin, keskityn enemmän liikkumiseen ja venyttelyyn. Itseasiassa aloitin jo. Pitää saada sellanen tasapaino tähän liikunta-ruoka yhdistelmään. Muistaa myös silti se mässäily, välillä.
Noniin. Ensi viikkoon.


Ostin ihan tällasia rasioita, että teen ruuat valmiiksi näihin.
Nää koitui liian isoiksi. Eikait siinä..

Näistä ja pääraaka-aineista sain kyhättyä 4 päivän ruuat, kahdelle sekä lapsille. Eli siis neljälle.Senkus ottaa pakkasesta ja lämmittää. Kätevää, eikö?!